Säännöt ja yhdenvertaisuus

SUOMEN PAINTBALL-LIITTO RY:N SÄÄNNÖT

 

1§ NIMI JA KOTIPAIKKA

Yhdistyksen, jota näissä säännöissä kutsutaan liitoksi, nimi on Suomen Paintball-liitto. Kansainvälisissä yhteyksissä liiton nimestä voidaan käyttää epävirallista englanninkielistä muotoa Finnish Paintball Federation. Liiton kotipaikka on Lahti ja virallinen kieli on Suomi.

 

2 § TARKOITUS JA TOIMINNAN LAATU

Liiton tarkoituksena on kehittää ja seurata Paintball-pelin harrastusta Suomessa ja olla valtakunnallisena yhdyssiteenä niille yhdistysrekisteriin merkityille yhdistyksille, jotka näiden ja omien sääntöjensä edellyttämin tavoin harrastavat Paintball-nimistä värikuulapeliä ja jotka näiden sääntöjen mukaisesti on hyväksytty liiton jäseniksi.

Tarkoituksensa toteuttamiseksi liitto

1. järjestää Paintball-pelitoimintaa

2. tekee Paintball-pelin alalla valistus-, koulutus- ja tiedotustyötä

3. myötävaikuttaa Paintball-peliä harrastavien yhdistysten perustamiseen ja jäsenyhdistysten toiminnan tehostamiseen

4. laatii näiden sääntöjen määräämin tavoin Paintball-kilpailuissa ja liiton muussa toiminnassa toiminnan tehostamiseen tarkoitettuja toimintaohjeita ja suosituksia

5. edustaa jäseniään kotimaassa ja ulkomailla sekä pitää yhteyttä vastaaviin ulkomaisiin järjestöihin

6. johtaa ja valvoo jäsentensä kilpailutoimintaa Suomessa ja ulkomailla

7. päättää liiton osallistumisesta kansainvälisiin kisoihin ja edustuksesta niissä

8. myöntää jäsenseurojen järjestettäväksi suomenmestaruus- ja muut arvokilpailut ja päättää niiden järjestämistavat

9. kiinnittää ehdotusten, hakemusten ja aloitteiden avulla viranomaisten ja muiden tahojen huomiota Paintball-pelin harjoittamisen edellytysten parantamiseen Toimintansa tukemiseksi liitto voi järjestää juhla- ja huvitilaisuuksia, harjoittaa kustannus-, radio- ja Tv-toimintaa, ylläpitää majoitus- ja ravitsemusliikettä, järjestää arpajaisia ja yleisiä varainkeräyksiä, ottaa vastaan testamentteja ja lahjoituksia, omistaa ja ylläpitää Paintball-pelissä tarvittavia tiloja sekä välittää jäsenille liikuntavälineitä ja -asusteita. Liitto voi omistaa toimintaansa varten tarpeellista irtainta ja kiinteää omaisuutta. Liiton tarkoituksena ei ole voiton tai muun taloudellisen edun hankkiminen liiton toimintaan osallisille eikä liiton toiminta saa muutoinkaan muodostua luonteeltaan pääasiassa taloudelliseksi. Liitto on puoluepoliittisesti sitoutumaton.

 

3 § LIITON VARSINAISET JÄSENET

Liiton varsinaiseksi jäseneksi voi päästä rekisteröidyt yhdistykset, joiden toimintaan liittyy Paintball-pelin pelaaminen, jotka toimivat liiton tarkoitusperien toteuttamiseksi sekä sitoutuvat noudattamaan liiton toimintaja kilpailusääntöjä ja liittokokouksen ja -hallituksen tekemiä päätöksiä. Uudet jäsenet hyväksyy liittohallitus. Jäsenanomus on tehtävä kirjallisesti.

 

4 § JÄSENMAKSUT Jäsenyhdistyksen on suoritettava liitolle liittymis- ja vuotuinen jäsenmaksu viimeistään jäsenmaksun eräpäivään mennessä. Jäsenmaksun suuruus määrätään liiton vuosikokouksessa. Samaan ajankohtaan mennessä jäsenyhdistyksen on toimitettava liitolle jäsenluettelo tai korjaukset siihen. Liiton myöntämät pelaajalisenssit ovat voimassa vain, jos jäsenyhdistys on maksanut liiton jäsenmaksut.

 

5 § LIITOSTA EROAMINEN

Jäsen voi erota liitosta tekemällä siitä lainmukaisen ilmoituksen. Eroaminen tulee voimaan sen tilikauden lopussa, jonka aikana eroamisesta on ilmoitettu. Eroaminen ei vapauta jäsenyhdistystä suorittamasta kuluvan vuoden jäsenmaksuvelvollisuuttaan. Liittohallitus katsoo jäsenen eronneeksi, jos tämä on jättänyt jäsenmaksunsa kuluvalta ja heti sitä edeltävältä vuodelta maksamatta.

 

6 § KURINPITOTOIMET

Liittohallitus voi erottaa liiton jäsenen, jos tämä ei täytä näiden sääntöjen mukaisia velvollisuuksia tai jos tämä toimii tai sallii jäsentensä toimia vastoin liiton tarkoituksia. Päätös erottamisesta voidaan tehdä joko määräajaksi tai pysyväksi. Päätös tulee voimaan heti ja sen katsotaan tulleen asianomaisten tietoon viisi (5) päivää sen jälkeen, kun päätös on lähetetty sille kirjatussa kirjeessä tai sähköpostilla. Liittohallitus voi päättää myös kurinpitotoimista ja niiden yhteydessä annettavista rangaistuksista, joista määrätään tarkemmin vahvistetuissa kilpailusäännöissä. Tämän pykälän mukaisista liittohallituksen päätöksistä saa valittaa urheilun oikeusturvalautakunnalle sen mukaan, kun siitä on erikseen määrätty urheilun oikeusturvalautakunnan säännöissä.

 

7 § KUNNIAJÄSENET

Liittokokous voi liittohallituksen esityksestä kutsua ansiokkaasti liiton puheenjohtajana toimineita henkilöitä kunniapuheenjohtajiksi ja liiton hyväksi toimineita henkilöitä kunniajäseniksi. Liiton pyrkimyksiä edistäville tai edistäneille henkilöille liittohallitus voi myöntää ansiomerkkejä tai muita huomionosoituksia.

 

8 § KANNATUSJÄSENET

Liiton kannatusjäsenenä voi olla luonnollinen tai juridinen henkilö, yhdistys tai yritys, joka maksaa liittokokouksen vahvistaman vuosittaisen tai kertakaikkisen jäsenmaksun. Vuosikokous päättää maksun suuruudesta.

 

9 § LIITON TOIMIELIMET

Liiton päätösvaltaa käyttää liittokokous. Muita liiton toimielimiä ovat liittohallitus, sen asettama työvaliokunta sekä mahdolliset muut valiokunnat.

 

10 § VARSINAINEN LIITTOKOKOUS Liitolla on vuosittain yksi varsinainen liittokokousta, eli vuosikokous, joka pidetään 15.11.-1.3. välisenä aikana. Varsinaisen liittokokouksen kutsuu koolle liittohallitus, joka määrää sen tarkemman ajan ja paikan. Asiat, jotka jäsen haluaa saada varsinaisen liittokokouksen käsiteltäväksi, on esitettävä kirjallisesti liittohallitukselle viimeistään lokakuun 10. päivään mennessä. Hallitus kutsuu liittokokouksen koolle. Kokouskutsu lähetetään jäsenyhdistyksille jäsenyhdistyksen Paintball-liitolle ilmoittamaan sähköpostiosoitteeseen tai julkaisemalla kutsu www.paintball.fi ja/tai www.spbl.fi – internet sivustolla. Kutsu on lähetettävä ja/tai julkaistava vähintään kaksi (2) viikkoa ennen kokousta. Kokouskutsuun liitetään mukaan internetosoite, mistä kokoukseen liittyvä materiaali löytyy. Kokouskutsu voidaan lähettää myös kirjeitse hallituksen niin päättäessä.

 

11 § YLIMÄÄRÄINEN LIITTOKOKOUS

Ylimääräinen liittokokous voidaan pitää liittokokouksen päätöksen perusteella tai jos liittohallitus pitää sitä tarpeellisena. Lisäksi ylimääräinen liittokokous pidetään, jos vähintään yksi kymmenesosa (1/10) liiton äänioikeutetuista jäsenistä sitä kirjallisesti liittohallitukselta vaatii määrätyn asian käsittelemiseksi. Ylimääräinen kokous on pidettävä neljän (4) viikon kuluessa siitä, kun vaatimus on tullut liittohallituksen tietoon. Kutsun lähettämisessä noudatetaan mitä edellä on todettu varsinaisen liittokokouksen kutsun lähettämisestä.

 

12 § ASIOIDEN PÄÄTTÄMINEN LIITTOKOKOUKSESSA

Liittokokouksessa on jokaisella varsinaisella jäsenellä äänioikeus, jonka suuruus riippuu jäsenyhdistyksen edellisen vuoden viimeisen päivän jäsenmäärästä seuraavasti: 1-20 jäsentä kaksi (2) ääntä ja kustakin seuraavasta alkavasta 20:stä jäsenestä yksi ääni lisää. Enimmillään kuusi ääntä. Mikäli jäsenyhdistys ei ole täyttänyt 4 §:ssä määrätyllä tavalla jäsenmaksuvelvollisuuttaan, se menettää äänioikeutensa siihen asti, kunnes jäsenmaksu on maksettu. Kokousedustajalla on oltava oman jäsenyhdistyksensä antama valtakirja ja hän voi edustaa vain yhtä jäsenyhdistystä. Jäsenyhdistyksellä voi olla kokouksessa yhtä monta edustajaa kuin sillä on ääniä. Kokouksessa on läsnäolo- ja puheoikeus liittohallituksen jäsenillä, liiton toimi- ja luottamushenkilöillä, kannatusjäsenillä sekä kunniajäsenillä. Kokouksen puheenjohtajalla on oikeus antaa läsnäolo- ja puheoikeus myös muille paikalla olijoille. Läsnäolo-oikeus on jäsenyhdistysten muilla jäsenillä. Liittokokouksessa ratkaistaan asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä, ellei näissä säännöissä ole jonkin asian ratkaisemisesta toisin määrätty. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Liittokokouksen päätökset tulevat voimaan kokouksen päättyessä. Vaalissa tasatulos ratkaistaan uudella, tasan olevien ehdokkaiden välisellä äänestyksellä ja ellei eroa synny, vaali ratkaistaan arvalla. Liittokokous päättää kansallisiin ja kansainvälisiin liittoihin liittymisestä ja niistä eroamisesta. Päätöstä täytyy kannattaa kaksi kolmasosaa (2/3) kaikista äänestyksessä annetuista äänistä.

 

13 § VUOSIKOKOUS

Vuosikokouksessa käsitellään seuraavat asiat:

1. Kokouksen avaus.

2. Valitaan kokoukselle puheenjohtaja, sihteeri, kaksi ääntenlaskijaa ja kaksi pöytäkirjan tarkastajaa.

3. Todetaan läsnäolijat ja äänioikeutetut edustajat.

4. Todetaan kokouksen laillisuus ja päätösvaltaisuus.

5. Kokouksen työjärjestyksen hyväksyminen.

6. Esitetään tilinpäätös ja tilintarkastajien lausunto sekä liittohallituksen laatima toimintakertomus edelliseltä toimintavuodelta.

7. Päätetään tilinpäätöksen vahvistamisesta ja vastuuvapauden myöntämisestä liittohallitukselle ja muille tilivelvollisille. Jos vastuuvapautta ei myönnetä, on liittokokouksen tehtävä päätös jatkotoimenpiteistä.

8. Vahvistetaan liittymis- ja jäsenmaksujen suuruudet seuraavalle toimintavuodelle sekä vahvistetaan toimintasuunnitelma ja tulo- ja menoarvio.

9. Valitaan joka toinen vuosi liittohallituksen puheenjohtaja kahdeksi seuraavaksi vuodeksi.

10. Valitaan liittohallituksen varsinaiset jäsenet erovuoroisten tilalle sekä kaksi varajäsentä seuraavaksi vuodeksi. 11. Valitaan kaksi toiminnantarkastajaa ja kaksi toiminnantarkastajan sijaista tai yksi tilintarkastaja ja yksi varatilintarkastaja. Edellä valitut henkilöt eivät voi toimia liiton toimihenkilöinä eikä muissa liiton luottamustoimissa. Määrätään edellä valittujen henkilöiden palkkioiden korvausperusteet.

12. Vahvistetaan liiton matkustussääntö.

13. Käsitellään muut liittohallituksen esittämät ja jäsenten näiden sääntöjen määräämässä ajassa esittämät asiat.

 

14 § LIITTOHALLITUKSEN KOKOONPANO

Liittohallitukseen kuuluvat liiton vuosikokouksen kahdeksi vuodeksi kerrallaan valitsema puheenjohtaja, jota kutsutaan myös liiton puheenjohtajaksi, sekä vähintään kolme (3) ja korkeintaan kymmenen (10) kahdeksi vuodeksi kerrallaan valittua varsinaista jäsentä ja kaksi yhdeksi vuodeksi kerrallaan valittua varajäsentä. Jos liittohallituksen jäsen eroaa ensimmäisen toimintavuoden aikana, valitaan seuraavassa liittokokouksessa uusi jäsen omassa vaalissa jäljellä olevaksi toiminta-ajaksi.

 

15 § LIITTOHALLITUKSEN JÄRJESTÄYTYMINEN

Liittohallitus valitsee vuodeksi kerrallaan varapuheenjohtajan, sihteerin, taloudenhoitajan ja työvaliokunnan sekä tarpeelliseksi katsomansa muut valiokunnat. Varapuheenjohtajan tulee olla liittohallituksen varsinainen jäsen.

 

16 § LIITTOHALLITUKSEN KOKOONTUMINEN

Liittohallituksen kutsuu koolle puheenjohtaja tai hänen estyneenä ollessaan varapuheenjohtaja. Liittohallitus on päätösvaltainen, kun läsnä on puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja ja vähintään kaksi (2) liittohallituksen jäsentä. Liittohallituksen kokouksessa ratkaistaan asiat yksinkertaisella äänten enemmistöllä. Äänten mennessä tasan voittaa se mielipide, johon kokouksen puheenjohtaja on yhtynyt. Vaalissa tasatuloksen ratkaisee arpa.

 

17 § LIITTOHALLITUKSEN TEHTÄVÄT

Liittohallituksen tehtävänä on hoitaa liiton asioita lain ja näiden sääntöjen sekä liittokokouksen päätösten mukaisesti.

Erityisesti liittohallituksen tehtävänä on:

1. Ottaa ja erottaa liiton toimihenkilöt ja määrätä talousarvion puitteissa heidän palkkansa

2. Vastata liiton toiminnasta ja taloudenhoidosta sekä tilinpidosta.

3. Valmistella liittokokoukselle näiden sääntöjen edellyttämät tai muuten liittokokoukselle käsiteltäväksi tulevat asiat

4. Pitää liiton jäsenluetteloa ja huolehtia viranomaisille tehtävistä ilmoituksista

5. Hoitaa liiton tiedotusta ja yhteydenpitoa muihin kansallisiin ja kansainvälisiin liittoihin

 

18 § VALIOKUNNAT

Työvaliokuntaan kuuluu liiton puheenjohtaja ja vähintään kaksi liittohallituksen keskuudestaan valitsemaa jäsentä, sen toimikausi kestää vuosikokousten välisen ajan. Työvaliokunta valmistelee hallituksen kokouksia, valvoo hallituksen tekemien päätösten toimeenpanoa sekä hoitaa hallituksen sille antamia tehtäviä ja juoksevia asioita. Muissa valiokunnissa tulee olla vähintään yksi hallituksen jäsen. Valiokunnat suorittavat liittohallituksen niille erikseen antamat tehtävät. Valiokunta on päätösvaltainen, kun vähintään puolet sen jäsenistä on läsnä.

 

19 § LIITON NIMEN KIRJOITTAMINEN

Liiton nimen kirjoittaa liittohallituksen puheenjohtaja tai varapuheenjohtaja jompikumpi yhdessä jonkun liittohallituksen varsinaisen jäsenen kanssa. Oikeus liiton nimen kirjoittamiseen on erikseen henkilöllä, jolla on siihen liittohallituksen antama henkilökohtainen oikeus.

 

20 § TILIKAUSI JA TILINTARKASTUS Liiton tilikausi on 1.11.-31.12. Vuosi 2017 on poikkeus, jolloin tilikausi on 1.1.-31.12. Liittohallituksen on jätettävä tilinpäätös ja muut tarpeelliset asiakirjat toiminnantarkastajille tai tilintarkastajille viimeistään yksi (1) kuukautta ennen vuosikokousta. Toiminnantarkastajien tai tilintarkastajien on annettava hallitukselle kirjallinen lausuntonsa vähintään kaksi (2) viikkoa ennen vuosikokousta.

 

21 § SÄÄNTÖJEN MUUTTAMINEN

Näihin sääntöihin voidaan tehdä muutoksia liittokokouksessa, mikäli siitä on ilmoitettu kokouskutsussa. Ehdotus sääntöjen muuttamisesta hyväksytään, mikäli sitä kannattaa vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä. Muutetut säännöt tulevat voimaan, kun ne on merkitty yhdistysrekisteriin.

 

22 § LIITON PURKAMINEN

Päätös liiton purkamisesta voidaan tehdä liittokokouksessa, mikäli siitä on ilmoitettu kokouskutsussa. Ehdotus liiton purkamisesta hyväksytään, mikäli sitä kannattaa kahdessa, vähintään kuukauden välein pidetyssä liittokokouksessa, kummassakin vähintään kolme neljäsosaa (3/4) äänestyksessä annetuista äänistä. Mikäli liitto purkautuu, sen jäljelle jääneet varat käytetään liiton tarkoituksen toteuttamiseen purkautumisesta päättäneen jälkimmäisen liittokokouksen tarkemmin määräämällä tavalla.

 

23 § MUUT MÄÄRÄYKSET

Muilta osin noudatetaan voimassa olevia yhdistyslain säännöksiä.

 

- Päivitetty vuosikokouksessa 2017, tilikauden muutos sekä tarkennukset kokouskutsuihin. Sääntöpäivitys rekisteröity PRH:lle 09.03.2017

Yhdenvertaisuus

SUOMEN PAINTBALL-LIITTO ry (SPBL)

VASTUULLISUUS- JA TOIMINTASUUNNITELMA

 

Hyväksytty SPBL:n hallituksessa marraskuussa 2022

 

Sisällysluettelo

 

1. Johdanto                                                                                             
2. Vastuullisuussuunnitelman perusteet
3. Vastuullisuuden määrittely
4. SPBL:n toiminta ja toimintasuunnitelma
5. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kehittämistoimet

• 1. Toimintakulttuuri
• 2. Turvallinen tapahtumaympäristö
• 3. Hyvä hallinto

 

1. Johdanto

Tasa-arvon perusteet on kirjattu tasa-arvolakiin, mikä kieltää syrjimästä naisia ja miehiä sukupuolen perusteella. Lain tarkoituksena on ehkäistä sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää sukupuolten välistä tasa-arvoa, niin urheilussa kuin työelämässä.

Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumiseen vaikuttaa oleellisesti syrjintä. Syrjinnässä ei aina ole kyse avoimesta tavasta, syrjintää voi olla esimerkiksi puuttumatta/tekemättä jättäminen. Tässä yhdenvertaisuuden ja tasa-arvosuunnitelman tavoitteena on edistää SPBL ry:n toimintaa tasa-arvoisena ja yhdenvertaisena lajiliittona.

 

2. Vastuullisuus suunnitelman perusteet

SPBL:n vastuullisuuden perustana ovat;

 

•  Moninaisuutta arvostava ja syrjinnän kieltävä lainsäädäntö
• Ympäristö lainsäädäntö
• Perustuslaki
• Tasa-arvolaki
• Yhdenvertaisuuslaki
• Liikuntalaki
• SPBL:n säännöt
• Olympiakomitean julkaisut
• Valtakunnalliset julkaisut

 

3. Vastuullisuuden määrittely

Yhdenvertaisuus

Yhdenvertaisuudella tarkoitetaan sitä, että kaikki ihmiset ovat samanarvoisia riippumatta heidän sukupuolestaan, iästään, alkuperästään, kansalaisuudestaan, kielestään, uskonnostaan ja vakaumuksestaan, mielipiteestään, poliittisesta tai ammattiyhdistystoiminnastaan, perhesuhteistaan, vammastaan, terveydentilastaan, seksuaalisesta suuntautumisestaan tai muusta henkilöön liittyvästä syystä.

 

Yhdenvertaisuussuunnittelu

Yhdenvertaisuuslaki velvoittaa edistämään yhdenvertaisuutta omassa toiminnassaan. Edistämisvelvollisuus koskee kaikkia laissa mainittuja syrjintäperusteita.

 

Tasa-arvo

Tasa-arvon perusteet on kirjattu Suomessa tasa-arvolakiin, joka kieltää syrjimästä sekä naisia että miehiä sukupuolen perusteella. Tasa-arvolain tarkoituksena on estää sukupuoleen perustuva syrjintä ja edistää naisten ja miesten välistä tasa-arvoa.

 

4. SPBL:n toiminta ja toimintasuunnitelma

SPBL on valtakunnallinen paintballin asiantuntija-, kehittämis- ja yhteistyöjärjestö, jonka päätehtävänä on valtakunnallisen paintballin edistäminen urheilun avulla sekä tapahtumakulttuurin elinvoimaisuuden ja monipuolisuuden varmistaminen. Tavoitteena on laaja-alainen liikunnan ja urheilun edistäminen. Kohderyhmiin kuuluvat paintball seurat, arkipelaajat ja paintball tapahtumien järjestäjät. SPBL:n jäseniä ovat koko valtakunnan kattavat paintball seurat ja toimijat.

SPBL toteuttaa valtakunnalliset kilpasarjat SM-liigan, 1-divisioonan ja kaudelle 2023 2-divisioonan. Tämän lisäksi SBPL järjestää vuosittain maajoukkueleirityksen missä valitaan Suomen maajoukkue lajin maailmanmestaruus kisoihin. SPBL järjestää kaudella 2023 naisille ja nuorille myös maajoukkueleirin missä valitaan ensimmäisen kerran suomen naisten,- u16- ja u19 maajoukkueet. Liitto hakee rahoitusta nuorille, jotta nuorilla ei jää maajoukkue haaveeksi taloudellisista syistä ja täten myös jokaisella nuorella ja naisella olisi mahdollisuus päästä pelaamaan arvokisoihin. Liitto hakee myös rahoitusta miesten maajoukkueelle, jotta jokaisella miehelläkin olisi mahdollisuus päästä arvokisoihin ilman taloudellisia esteitä ja täten valituksi tulisi kaikkiin sarjoihin paras mahdollinen edustus joukkue.

Toiminnan painopisteinä on paintballin harrastamisen, aktiivisen arjen, seuratoiminnan elinvoimaisuuden edistäminen sekä liikunnan edunvalvonta. Toiminnan arvopohjana toimivat vastuullisuus, valtakunnallisuus ja innovatiivisuus, jotka sisältävät kaikenlaisen liikunnan ja urheilun arvostamisen sekä tasa-arvon, yhdenvertaisuuden ja suvaitsevaisuuden edistämisen

 

5. Yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon kehittämistoimet

SPBL:n toiminnan tarkastelu ja keskustelu

 

5.1. Toimintakulttuuri

- SPBL toiminta on avointa ja erilaisuuden, sekä moniarvoisuuden hyväksyvää.

-Hallituksen kokoonpanossa pyritään huomioimaan monipuolinen sukupuoli ja maantiede. Valinta on avointa.

-SPBL:n toiminnassa ei esiinny syrjintää tai syrjivää kielenkäyttöä.

-SPBL järjestää tapahtumia ja leirityksiä kaikille.

-SPBL:n oman toiminnan kehittämisen ohella liitto pyrkii aktiivisesti vaikuttamaan yhdenvertaisuuden ja tasa-arvon toteutumiseen sekä edistämiseen myös muissa asioissa.

 

5.2. Turvallinen tapahtuma ympäristö

-Turvallinen tapahtumaympäristö rakentuu niin psyykkisistä kuin myös fyysisistä tekijöistä.

- SPBL ei salli yhteisössä tai jäsenjärjestössä epäasiallista käytöstä, kuten kiusaamista, epäasiallista puhetta tai seksuaalista häirintää. Jos edellä mainittuja asioita ilmenee, puutumme välittömästi asiaan.

-SBPL informoi ja kouluttaa turvallisen tapahtumaympäristön varmistamiseksi jäsenseuroja

-Tapahtumien suunnittelussa otetaan huomioon niin fyysiset kuin psyykkiset turvallisuustekijät.

-Suunnittelun yhteydessä tehdään tarpeen mukaan tiivistä yhteistyötä terveys- ja pelastusviranomaisten kanssa.

-Henkilömääriltään isoimmista tapahtumista (SM-liiga ja divisioonan osakilpailut) tehdään turvallisuussuunnitelmat.

-Tapahtumapaikkojen valinnassa ja rakentamisessa huomioidaan tarvittavat turvallisuustekijät.

 

5.3. Hyvä hallinto

-SPBL noudattaa liiton päätöksenteossa ja toiminnassa hyvän hallintotavan periaatteita.

-SPBL:lla on selkeä johtamisjärjestelmä, josta tiedotetaan uusia hallituksen jäseniä sekä yhteistyökumppaneita.

-SPBL perusteena on pelaajilta pelaajille periaate, tasa-arvo, yhdenvertaisuus ja innovatiivisuus.

-Toiminnan kehittämiseen osallistuvat luottamushenkilöt ja seurat tasavertaisesti.

-SPBL:n päätöksistä ja toiminnasta viestitään selkeästi ja avoimesti.

 

5.4. Viestintä

-SPBL:n viestinnän tavoitteena on avoimuus, millä pyritään tavoittamaan kaikki kohderyhmät tasapuolisesti ja yhdenvertaisesti käyttämällä monia eri viestintäkanavia.

-SPBL kehittää tällä hetkellä strategiaa ympäristön parantamisen ja yhdenvertaisuuden toteutumisen eteen.

-SPBL:n viestinnässä kielenkäyttö ja kommunikointi on asiallista ja selkeää ketään loukkaamatta taikka ketään syrjimättä.

-Liitto kehittää uutta materiaali pankkia mistä kuka tahansa voi ladata taikka selata liiton aineistoa

 

5.5. Koulutus

-SPBL:n koulutukset ovat avoimia kaikille ja niistä tiedotetaan kattavasti eri tiedotuskanavia käyttäen. 

-Koulutuksia muokataan ja järjestetään tarpeiden mukaan.

-Kouluttajina toimivat SPBL:n hyväksymät kouluttajat. 

-Kaikilla on mahdollisuus osallistua tasavertaisesti täydennyskoulutukseen.

-Koulutuksen tavoitteena on saada laajempaa osaamista liiton tapahtumiin ja antaa valmiudet uusille aktiivisille toimijoille.

-Liiton koulutuksia ovat esimerkiksi tuomari, -seurakehitys, -sääntö ja turnauskäyttäytymiskoulutus.

 

 

Materiaalissa on käytetty Suomen Olympiakomitean materiaalipankkia apuna